Oli vuosi 2016, kun Jarmo aloitti uransa Valmet Automotivella kokoonpanon asentajana. Sittemmin ura on vienyt tiiminvetäjän ja työnopettajan tehtävien kautta puolustusteollisuuden projektihenkilöksi.

Parikymppinen Jarmo olisi tuskin arvannut, että yksi yhteydenotto voisi vaikuttaa tulevaisuuden urapolkuun näin merkittävällä tavalla. Heti armeijan jälkeen työnhaku Valmet Automotivelle ei tuottanut tulosta, mutta Jarmon motivoitunut asenne jäi mieleen ja puoli vuotta myöhemmin tilanne sai uuden käänteen.

“Minulle soitettiin perjantai-iltana, että tulisinko maanantaina töihin. Muutin sitten viikonlopun aikana Jämsästä Uuteenkaupunkiin kimppakämppään koko omaisuuteni yhteen henkilöautoon pakattuna.”

Edessä oli monella tapaa iso muutos, sillä myös tuleva työ oli Jarmolle täysin uutta. Hänen suorittamansa muovi- ja kumitekniikan tutkinto suuntautui eri alalle, mutta kiinnostus autoja sekä niiden kokoonpanoa kohtaan painoivat vaakakupissa enemmän ja tekivät päätöksestä luontevan. Muutosta helpotti myös se, ettei uuden edessä jäänyt yksin.

“Valmet Automotivelle tuli tuolloin töihin paljon nuoria eri paikkakunnilta, ja kavereita sai nopeasti. Länsirannikosta tuli minulle nopeasti todella tärkeä paikka.”

KOKOONPANOLINJALTA TYÖNOPETTAJAKSI

Ensimmäiset puoli vuotta Jarmo työskenteli autotehtaan kokoonpanon alkupäässä asentajana. Siitä tie vei nopeasti moniosaajana toimivaksi korvaajaksi ja myöhemmin tuotannon tiimivetäjäksi. Yhteensä kokoonpanolinjalla vierähti neljä vuotta, kunnes Jarmolle tarjoutui mahdollisuus siirtyä Training Centeriin työnopettajaksi.

Training Centerissä Jarmo vietti seuraavat viisi vuotta kouluttaen uusia työntekijöitä ja ollen mukana varmistamassa, että jokainen löytää oman paikkansa työyhteisössä. Rooli oli vaativa, mutta samalla äärimmäisen palkitseva.

“Joka viikko koulutukseen tuli uusia ihmisiä ja samalla opin itsekin jatkuvasti lisää. Erityisen merkityksellistä oli olla tukena uusille työntekijöille, sillä pystyin asettumaan heidän asemaansa. Myös rauhallinen luonteeni oli koulutustyössä eduksi.”

Työnopettajana toimiessa Jarmo pääsi mukaan myös kansainvälisiin projekteihin ja uusien automallisarjojen tuotannolistamisen kehitystyöhön, jotka syvensivät osaamista entisestään. Työnopettajana hän osallistui myös akkutehtaan kanssa toteutettuun yhteisprojektiin ja päätyi kouluttamaan työntekijöitä autojen hybridiakkujen rakennukseen. Vaikka matkan varrelle on mahtunut monia hienoja kokemuksia, Jarmolle merkityksellisimpänä nousee esiin yhdessä tekeminen.

“Pääsin esimerkiksi osallistumaan henkilöstön kanssa toteutetun tulevaisuusvideon tekemiseen. Siinä esiintyminen oli hetki, jolloin sain hypätä täysin oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Samalla syntyi ystävyyksiä, jotka kestävät varmasti pitkään.”

UUSI SUUNTA PROJEKTIMAAILMASSA

Vuoden 2026 alusta Jarmo siirtyi puolustusteollisuuden liiketoiminnan pariin projektihenkilön tehtäviin, mikä avasi jälleen uuden suunnan uralla. Projektityössä ei ole kahta samanlaista päivää, mutta kokonaisuuksien hahmottaminen sekä nopea oppiminen ovat työn keskiössä.

Muutosten tuomien mahdollisuuksien tunnistaminen ja keskeneräisyyden hyväksyminen ovat olleet merkittävässä roolissa Jarmon työuralla. Hän kertoo olevansa luonteeltaan persoona, joka haluaa hallita asiat mahdollisimman hyvin, mutta projektimaailma on opettanut hyväksymään myös sen, ettei kaikkea tarvitse tietää heti.

“Haluaisin aina tietää kaiken, mutta olen oppinut, ettei tarvitse. Projektityössä on tärkeämpää, että osaa soveltaa ja hyödyntää jo kertynyttä osaamista uudenlaisissa yhteyksissä.”

TILAA OPPIA JA KEHITTYÄ

Jarmosta Valmet Automotiven vahvuus on erilaiset urapolut ja monipuolinen toimintaympäristö, jotka yhdessä mahdollistavat etenemisen joskus myös yllättäviin suuntiin. Lisäksi hyvä yhteishenki sekä työilmapiiri, jossa saa olla täysin oma itsensä, tekevät hänen mielestään Valmet Automotivesta erityisen työpaikan.

”Valmet Automotivella minulla on ollut tilaa oppia ja kehittyä. Sain vastuuta jo varhain ja siksi olen yhä täällä. Mahdollisuuksia avautuu, kun uskaltaa sanoa kyllä.”

Vapaa-ajallaan Jarmo kertoo hakevansa vastapainoa työlle yksinkertaisista asioista, kuten luonnossa liikkumisesta ja omasta ajasta. Esimerkiksi vaeltaminen ja frisbeegolf auttavat häntä nollaamaan ajatuksia.

 

Jarmon tarina osoittaa, ettei urapolun tarvitse kulkea valmiiksi piirrettyjä reittejä. Joskus uusi alku voi alkaa yhdestä puhelusta ja rohkeudesta tarttua mahdollisuuksiin.