Isänsä jalanjäljissä 80-luvun alkupuolella Uudenkaupungin autotehtaalle töihin päätynyt Irma on nähnyt tehtaan nousut ja laskut. Matkan varrella on muuttunut yrityksen nimi ja työtehtäviäkin on ollut monenlaisia, mutta Irman 43 vuoden ura on osoitus sinnikkyydestä ja sitoutumisesta. Moneen kertaan lunastettu lupaus hyvin hoidetusta on johtanut Irman etenemiseen ja kasvuun uran viedessä häntä ompelimosta henkilöstöasiantuntijaksi ja autotehtaalta akkutehtaalle.

 

Töihin autotehtaalle

Ensikokemuksensa Valmet Automotiven autotehtaaseen Irma sai isänsä kautta, joka työskenteli 20 vuotta autotehtaalla urakoitsijana. Irma päätyi hänen mukanaan kesätöihin huolto- ja kunnostustöihin muun muassa Uudenkaupungin saaristoon, jossa tuolloin oli tehtaan työntekijöille tarkoitettuja vuokramökkejä.

  • Isäni kautta päädyin pienen vastustelun jälkeen autotehtaalle itsekin. Aloitin 80-luvun alussa Kalannin ompelimosta, jossa ommeltiin penkinpäällisiä, niskatukia ja lattiamattoja autoihin. Töitä tehtiin hyvällä porukalla, minulla on vieläkin ystäviä noilta ajoilta. Työn lisääntyessä siirryimme myöhemmin komponenttitehtaalle. Sitten huomasin ilmoituksen arkistonhoitajan työstä ns. ison tehtaan puolella ja vuonna 1988 aloitin tässä tehtävässä Uudenkaupungin autotehtaalla. Tehtäviini kuului paitsi arkistointi, mutta myös postinkäsittely ja -lajittelu. Postin jakelu tapahtui pyörälähettien ja putkipostin kautta, itse toimitin postit toimistoihin. Työssäni kiertelin ympäri tehdasta ja tutustuin moniin ihmisiin, Irma muistelee.

 

Ala- ja ylämäessä

Toimintaympäristön ja alan vaihtelevuus ovat näkyneet myös henkilöstövähennyksinä. Esimerkiksi 1992 alkanut lama tuli yllätyksenä kaikille. Irma ei kuitenkaan ole jäänyt koskaan toimettomaksi, vaan on käyttänyt ajan kouluttautumiseen ja itsensä kehittämiseen.

  • Kun tulin tuolloin lomautetuksi ja sittemmin irtisanotuksi, päätin käyttää ajan hyödyksi ja hankkia lisäkoulutusta. Lisäksi työllistyin lyhyiksi ajoiksi Laitilan Terveyskeskukseen ja Uudenkaupungin kaupungille. Oli mukava saada työkokemusta kunnalliselta puolelta ja sekä kirjanpidon ja laskutuksen kokemusta. Palasin autotehtaalle 1996, kun Samaran tuotanto alkoi, ja työskentelin laadunmittaajana.

Paria vuotta myöhemmin Irmalta tiedusteltiin kiinnostusta siirtyä töihin palkanlaskentaan. Tehtävä oli hänelle aivan uusi, mutta hän tarttui haasteeseen. Työ oli suurelta osin manuaalista ja tiimi koostui konkareista, joilta sai parhaat opit. Palkanlaskennassa työskenteli tuolloin noin 10 henkilöä ja Irma kehuu, että parempia palkanlaskijoita saa hakea.

  • Minulla oli merkonomitutkinto, mutta 2003 lomautusten yhteydessä aloitin Turussa ylemmän liiketalouden tutkinnon. Palattuani takaisin töihin suoritin koulutuksen loppuun etätehtävinä. Muistan, että lopputentin kanssa samalle päivälle osui töissä tilinpäätöspäivä, ja silti suoritin koulutuksen loppuun hyvin arvosanoin.

Palkanlaskennasta Irma siirtyi henkilöstöosastolle. Työtehtäviin kuului työhakemusten läpikäyntiä ja haastatteluun kutsuttavien kontaktointia, tarjoiluvarausten hoitamista ja kumppaneiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Myöhemmin työtehtävät laajenivat tehtaan terveysasemalle hoitamaan ajanvarausta ja laskutusta.

Kun Valmet Automotiven työntekijät siirtyivät joksikin aikaa Metson alaisuuteen, Irma palasi henkilöstöosastolle, josta kollega oli jäämässä eläkkeelle.

  • Aloin opiskelemaan sihteerin kaksoistutkintoa 2013. Tein samalla palkanlaskentaa ja osallistuin projektiin, jonka myötä käyttöön otettiin uusi palkanlaskentajärjestelmä. Tuolloinen esihenkilöni uskoi aina minuun ja vakuutteli kaiken olevan mahdollista, kaikki järjestyy ja kaikki onnistuu. Sitten tiimimmekin alkoi pikkuhiljaa kasvamaan. Töitä oli tullut paiskittua, joten 2018 vietin pidempää lomaa ja vuorotteluvapaata.

 

Ihmisiä ja monipuolisia työtehtäviä

Irma jatkoi työskentelyä autotehtaan henkilöstöosastolla palkanlaskennan tiimissä. Vuosikymmenien työkokemus ja tietämys on pistetty yhtiössä merkille.

Irman työ autotehtaalla päättyi haikein mielin 2023, jolloin häntä muistettiin tiimissä lahjojen kera. Kuitenkin jo muutaman kuukauden jälkeen mieli vaelsi kuitenkin jo takaisin työhön – ikävä tuli erityisesti ihmisiä ja työtehtävistä mieleisintä, eli työajanseurantajärjestelmää. Työnantajan tarjoaman muutosturvan kautta Irma kävi koulutuksia ja kursseja. Henkilökohtaisen avustajan kannustamana hän haki Valmet Automotiven akkutehtaalle vielä eläkeiän kynnyksellä, jossa hän nyt työskentelee HR-palvelun tehtävissä 3–4 päivää viikossa.

  • Tehtaan käytävillä on ollut ihana nähdä tuttuja ihmisiä ja vanhoja työkavereita. Toimistolla ollessani kuljen aina töihin tuotannon läpi vaikka vaihtoehtoinen reittikin löytyisi. Matkalla on mukava tervehtiä ja halata tuttuja sekä vaihtaa kuulumisia.

 

Kiitollisena mahdollisuuksista ja työurasta

Irma on helposti lähestyttävä ja hymyilevä. Hän uskoo, että auttavaisella ja positiivisella asenteella pääsee pitkälle. Uransa aikana Irmaa onkin useasti pyydetty erilaisiin työtehtäviin ja hänen osaamiseensa on uskottu. Matkan varrelle on osunut useita hyviä esihenkilöitä, joille on voinut puhua avoimesti ja asioihin on suhtauduttu kannustavasti. Joustoa on aina löytynyt molempiin suuntiin.

Irman mukaan työssä parasta ovat ihmiset ja työkaverit, ja lähettää terveisiä niin työnjohdolle kuin tuotannon henkilöstölle. Haastavistakin ajoista selviää positiivisella asenteella, aina sieltä noustaan, vaikka väillä on vaikeampaa. Toivoa ei kannata koskaan menettää, Irma painottaa.

  • Näiden 43 vuoden aikana en ole koskaan menettänyt uskoani autotehtaaseen. Henkilöstöstä välitetään ja pidetään huolta, onhan meillä myös paljon erilaisia henkilöstöetuuksia työntekijöiden käytössä. Itse käyn kutomassa harrastetalolla ja on ollut kaikenlaista urheilua yritysjoukkueilla ja yhteisiä tapahtumia. Työyhteisömme on vuosien aikana kehittynyt paljon ja esihenkilöt ovat tulleet lähemmäs, olemme samaa porukkaa ja avoimen keskustelun kulttuuri on parantunut. Olemme alallamme aivan erityinen toimija ja työpaikka on aina ollut minulle tärkeä, vähän kuin omaa perhettä. Valmet Automotivelle minut on aina saanut palaamaan ihmiset, tuttu ja turvallinen ympäristö sekä yhteisöllisyys.

 

Irma on työyhteisössään pidetty ja arvostettu kollega, kouluttaja ja hymyn kasvoille tuova persoona. Hänen urapolkunsa on ainutlaatuinen, mutta myös osoitus siitä miten omalla asenteella ja työnsä hyvin tekemällä pääsee pitkälle.